Digi digi! Eli pelastavatko tekoäly ja virtuaalitodellisuus suomalaisen rakentamisen?

19.2.2019 - Jyrki Metsola
Virtuaalitodellisuus

Kymmenisen vuotta sitten meitä suomalaisia valistettiin digitelevision aikakauteen Sulevi Peltolan mainioilla tietoiskuilla. Arvostetun näyttelijän ”Digi,digi” -lausahdukset ovat aina välillä palanneet mieleeni, kun olen seurannut suomalaista keskustelua rakentamisen tilasta ja sen kehittämisestä. Kirjoitin jo runsas vuosi sitten suomalaisesta teknologiauskovaisuudesta blogissani ”Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.”  Koska muutoksen puute huolestuttaa minua edelleen, jatkan pohdiskelua.

Tietomallintamisen (BIM) ratkaisevaan rooliin on uskottu jo toistakymmentä vuotta. Ja ei käy kiistäminen, etteikö kehitystä olisi tapahtunut. Mutta…

Nyt käydään keskustelua tekoälyn hyödyntämisestä suunnittelussa ja esimerkiksi virtuaalitodellisuudesta. On ”digitaalista kaksosta”, pilvessä olevaa keskitettyä tietomallia, yhden ohjelmiston mallia (”tehdään kaikki suunnittelu samalla ohjelmistolla”) ja vaikka mitä.

Seis. Eikö CAD-ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja usko teknologian kehittymiseen ja siitä saataviin hyötyihin?

Kyllä uskoo. Mutta samainen henkilö on huolissaan siitä, ohittaako suomalainen teknologiauskovainen insinöörikansa tämän päivän ongelmat uskomalla, että tulevaisuus ratkaisee kaiken, vaikka nyt juuri voidaan kaikki tehdä kuten ennenkin.

Otan esimerkin. Minulla oli viime vuonna mahdollisuus keskustella lukuisten sähkösuunnittelijoiden kanssa, kun CADS Electric Pro -suunnittelujärjestelmämme uusia tiedonhallintaominaisuuksia esiteltiin suunnittelijoille. Näiden ominaisuuksien merkitys oli kaikille selvää. Silti tärkein kysymys tuntui olevan, kuinka nopeasti piirustukset saadaan järjestelmästä ulos. Älykkään tietomallin tekemiseen ei projekteissa ole välttämättä aikaa, vaikka sen avulla muutostenhallinta kevenisi valtavasti. Ja suunnitteluhan on yhtä muutosta!

Toinen esimerkki. KIRA-digi -hankkeessamme olemme luoneet toimintamallin sähkötuotetiedon standardin (ETIM) mukaiselle määrittelylle CADS Electric-ohjelmistossa Sähkönumerot.fi -integraatioineen. Hanke on oiva esimerkki siitä, että kun puhumme tietomallintamisesta, niin keskeisessä roolissa on 3D-mallintamisen lisäksi tieto (BIM).

Molemmissa esimerkeissä kyse on viime kädessä siitä, että miten saamme kiinteistön omistajat oivaltamaan, kuinka tämän päivän teknologiasta otetaan kaikki hyöty irti. Asiaan puuttui myös taloteknisen tietomallintamisen suomalainen guru Tero Järvinen blogissaan puhumalla digitaalisesta omaisuudesta.

Samaan aikaan meren toisella puolella… Kymdata on toiminut yrityksenä jo vuodesta 2005 Virossa ja olemme päässeet seuraamaan läheltä virolaisen rakentamisklusterin kehittymistä. On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka nopeasti siellä otetaan uusin teknologia käyttöön. En tunne virolaisia sopimuskäytäntöjä, mutta olisiko veljeskansamme senkin asian suhteen ketterämpi? Liian usein Suomessa kuulee, kuinka asioiden kehittäminen kaatuu sopimus- tai vastuukysymyksiin. Lukekaapa esimerkki suunnittelujärjestelmän ja sen tiedonhallinnan notkeasta hyödyntämisestä täältä. T1 Mall of Tallinn -kauppakeskuksen sähkösuunnittelusta vastanneen Melior Project OÜ:n kertomus antaa paljon ajattelemisen aihetta. Ehkä voisimme oppia tästä jotain?

Siis: pelastavatko tekoäly ja virtuaalitodellisuus suomalaisen rakentamisen? Tuskin, mutta ne ovat hyviä tulevaisuuden kehitysaskeleita, muiden joukossa. Ja niitä odotellessa: otetaan jo viimeinkin käyttöön nykyisten suunnittelujärjestelmien olemassa olevat toiminnallisuudet. Sovitaan, kuinka suunnittelijan tuottamaa tietoa hyödynnetään koko ketjussa.

Ja muistetaan, että jo tänään ja myös lähitulevaisuudessa suomalaisessa rakentamisessa kaikki kolme asiaa ovat tärkeitä: piirustus, 3D-mallit ja suunnittelutieto. Me Kymdatassa panostamme tuotteissamme kaikkiin näihin. Hyvässä tasapainossa.

Rakentavin terveisin,

Jyrki Metsola
Toimitusjohtaja