Tiedon rooli tietomallintavassa rakennussähkösuunnittelussa

30.1.2020 - Jyrki Metsola

Tietomallintava rakennussähkösuunnittelu (BIM) voidaan jakaa kolmeen osaan: mallintaminen, dokumenttien tuottaminen ja suunnittelutiedon hallinta. Olemmeko panostaneet Suomessa tarpeeksi suunnittelutiedon hyödyntämiseen ja mitä etuja panostus toisi?
 

Sitähän se on... saman suunnittelutiedon esittämistä eri tavoilla

Tietomallintaminen (BIM) mielletään yleisesti graafiseksi mallintamiseksi (3D). 3D-mallintamisen hyödyt ovatkin kiistattomat, kuten esimerkiksi eri suunnittelualojen parempi yhteensovitus (törmäystarkastelut, tilatarpeet), johon osittain liittyy myös parantunut mahdollisuus "näin nämä on tarkoitus asentaa" -suunnitteluun. Ei liene täysin "urbaani legenda", että perinteisessä toimintamallissa TATE-urakoitsijoista ensimmäinen valitsi tavaroilleen optimaaliset reitit ja jälkimmäinen sai tyytyä virittelemään omansa jäljelle jääneeseen tilaan. Näin minulle on kerrottu.

Kuitenkin BIM:n ympärillä käytävästä keskustelusta unohtuu helposti itse tieto. Myös pikkuhiljaa rakennussektorilla "päätään pinnalle nostavassa" Digital Twin -ajattelussa tuotetiedolla on keskeinen merkitys. Jakaisin suunnittelun, tässä tapauksessa rakennussähköistyksen kolmeen osaan: dokumenttien tuottaminen, mallintaminen (3D) ja suunnittelutiedon hallinta. Nämä eivät ole, eivätkä saa olla erillisiä saarekkeita, vaan kaiken pohjana on luetelluista viimeisin, eli tiedonhallinta.

Miksi tiedonhallinta? Koska loppujen lopuksi suunnittelussa on kyse suunnittelutiedon esittämisestä eri tavoilla (3D-mallissa, piirustuksissa, luetteloissa, siirtotiedostoissa...) ja viime kädessä siis saman tiedon esiintymisestä eri paikoissa ("esiintymät").

Rakennussähkösuunnittelun kokonaiskuva CADin näkökulmasta.
Rakennussähkösuunnittelun kokonaiskuva CADin näkökulmasta.

 

Suunnittelu on yhtä muutosta ja laatu on tärkeä asia meille kaikille

Vaikka en itse ole päivääkään tehnyt rakennussähkösuunnittelua, on 30 vuoden CAD-liiketoimintakokemuksella minulle syntynyt selvä käsitys suunnittelun arjesta ja lainmukaisuuksista, lukuisten suunnittelun ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Eräs rakennussähkösuunnittelun "Grand Old Man" totesi minulle joitakin vuosia sitten, että "Kun Jyrki kehitätte sellaisen suunnitteluohjelmiston, jossa muokattavuus on korkealla tasolla, olette vahvoja. Suunnittelu kun on yhtä muutosta." Otimme vinkistä vaarin ja kehitimme CADMATIC Electricalin vahvat tiedonhallintaominaisuudet ja niihin kiinteästi kytkeytyvät muokkaustoiminnallisuudet. Kiitos vinkistä!

Toinen rakennussähkösuunnittelulle tyypillinen asia on se, että suunnittelusta syntyviä dokumentteja on paljon. Miten varmistan, että tiedot ovat varmasti muuttuneet jokaiseen dokumenttiin ja tietomalliin, kun sama komponentti esiintyy hyvin monessa eri dokumentissa? Puhumme siis laadun varmistamisesta. Ratkaisu on jälleen toimiva suunnittelutiedonhallinta.

 

BIM voi kehittyä vain yhteisellä tekemisellä

On selvää, että jos (ja toivon että kun) haluamme aidosti kehittää suomalaista rakentamista suunnittelutiedon paremman hyödyntämisen kautta, vaikuttaa meidän yhteiseen onnistumiseen moni asia. Teknologiauskovaisena kansana uskomme, että ratkaisu tähän on uusi teknologia. Se on luonnollisesti tärkeässä roolissa, mutta ei yksin pysty ratkaisemaan asiaa. Mutta aloitetaan kuitenkin ohjelmistoista.

Suunnitteluohjelmiston teknologian ja toiminnallisuuksien lisäksi tärkeää ovat yhteisesti sovitut toimintamallit ja standardit. Puhuisin myös tahtotilasta yhteiseen tekemiseen. Tämän hieno ilmentymä on maailmanlaajuinen OpenBIM-"perhe", joka käytännön tasolla tarkoittaa sitä, että BIM-alalla toimivat ohjelmistotalot tekevät yhteistyötä avoimuuden periaatteella. Tähän liittyy kiinteästi alalla tehtävä standardointityö, jota tehdään mm. kansainvälisen buildingSMART-organisaation toimesta. On tärkeää, että pystymme (ja olemme jo pystyneet) sopimaan yhdessä esimerkiksi tietokenttien nimistä ja niiden arvoista. Hyvä esimerkki standardoinnista on myös kansainvälisen ETIM-tuotetietostandardin jalkauttaminen suomalaiseen rakentamiseen, jossa työssä me CADMATICissä olemme olleet uranuurtajia KIRA-digiprojekteineen.

Tiedon hyödyntämisen viitekehys.

Näin on aina tehty ja on niin kiire

On välttämätöntä esittää kysymys, tukeeko suomalainen rakentamisprosessi, sen aikataulut, yhteistyömuodot ja muut mahdolliset asiat ns. "älykkäämpää", suunnittelutiedon hallintaan pohjautuvaa CAD/BIM-suunnittelua? Pelkään, että ei. Ei ainakaan riittävästi. Meidän kokemukset meren toiselta puolelta, eli Virosta viestittävät siitä, että naapurissamme asiassa ollaan pitkällä. Esimerkkinä toimikoon vaikkapa Tallinnaan avattu mittava viihde- ja kauppakeskus T1 Mall of Tallinn, jonka rakennussähkösuunnittelussa hyödynnettiin juurikin keskeisesti CADMATIC Electricalin keskitettyä suunnittelutiedonhallintaa. Tässä case-tarinassa kiteytyy hyvällä tavalla tällaisen suunnittelutavan keskeinen hyöty: kyky jatkuvien muutosten tekemiseen nopeasti ja luotettavasti.

Keskiössä on myös suunnitteluorganisaation ja yksittäisen suunnittelijan osaaminen. On selvää, että vanhat tavat tehdä CAD-suunnittelua eivät päde enää. Ja en tarkoita pelkästään siirtymistä 3D-mallintamiseen. Suunnittelutiedon älykäs ja liiketoimintaa kehittävä käyttö vaatii mielestäni niin suunnittelujohdon kuin suunnittelijoiden "lampun syttymistä": Jos panostamme suunnittelutiedon parempaan hyödyntämiseen jo suunnittelun alussa, palkitsee se projektin kuluessa, kuten monet asiakascaset ovat meille kiistatta osoittaneet.

Kiire on ihana syy (tekosyy?) olla muuttamatta käytäntöjä, mutta voisiko olla niin, että juurikin kehittämällä omaa suunnitteluprosessia kiirettä saataisiin taltutettua. Uskon vahvasti ja tähän on selviä näyttöjä ainakin omassa asiakaskunnassamme, että kyllä.

 

Digital Twin, teollisuudessa jo arkipäivää

Digitaalinen kaksonen (Digital Twin) on asia, joka on tällä hetkellä vahvasti rakentamissektorin agendalla, ainakin jos katsotaan alan seminaarien puheenvuoroaiheita. Yhtenä keskeisenä haasteena on noussut esiin se, että miten ja kenelle ajatus Digital Twiniin panostamisesta saadaan myytyä kiinteistöalan ekosysteemissä. Tässä on varmasti yksi selitys sille, miksi sen sijaan teollisuudessa Digital Twin on lyönyt itsensä läpi; esimerkiksi ison paperitehtaan tai ydinvoimalaitoksen omistajalla on selvä liiketaloudellinen intressi hallita tehokkaasti kyseisen kohteen, esim. tehtaan kaikkea dataa, tehokkaalla 3D-malliin perustuvalla käyttöliittymällä. Meillä CADMATICissä on tähän niin ohjelmistoratkaisut kuin asiakasreferenssejä ympäri maailmaa.

Meillä suomalaisen rakentamisen osapuolilla on siis monta hyvää syytä panostaa suunnittelutiedon hallintaan ja ottaa rohkeasti uusi suunta omassa tekemissämme. Olemme mielellämme mukana muutosprosessissanne.

Blogi on kooste Sähkösuunnittelijat NSS ry:n Asiantuntijaseminaarissa 14.11.2019 pitämästäni esityksestä, jonka materiaalin voit ladata tästä (pdf).

 

Jyrki Metsola, CADMATIC EAC OyKehittämisterveisin,

Jyrki Metsola
Vice President, Electrical & Automation and Construction